Sivuston kokoversioon
  • Sunnuntai 22.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

U:gissa voisi olla oma lentokenttä

Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo, että Chiewitzin asemakaavaan 1855 piirrettiin paljon puita tulipalojen varalta. – Meidän keskustan puut ovat ovat siltä ajalta.
Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoo, että Chiewitzin asemakaavaan 1855 piirrettiin paljon puita tulipalojen varalta. – Meidän keskustan puut ovat ovat siltä ajalta.
16.3.2018 klo 11:35

Teija Uitto

Uusikaupunki olisi aivan toisennäköinen kaupunki, jos kaikki viime vuosikymmenten visiot ja kaavaideat olisi toteutettu. Nykyisen golfkentän paikalla olisi lentokenttä. Lentokenttä oli piirretty vuoden 1968 yleiskaavaan.

Saman kaavan mukaan keskustan empirepuutalot olisi purettu ja tilalle rakennettu 6- ja 8-kerroksisia kerrostaloja. Puutaloja olisi säästetty vain kahden korttelin verran "museoalueeksi".

Uudessakaupungissa on pyöritelty monia muitakin kaupunkikuvaan suuresti vaikuttavia ideoita. Kaupunginlahden rannalle on suunniteltu kaupungintaloa ja valtion virastotaloa –  tosin kaupungintaloa on kaavailtu myös Ruokolanjärven rannalle. Aikeena on ollut rakentaa junarata Laivanrakentajantien suuntaisesti satamaan tai kaupunkiin kokonaan toinen, nykyistä suurempi satama. Lokalahdelta on yhä tievaraus Lehmänkurkuntielle Kustaviin.

Koulukatua ja Alistakatua on ehdotettu kävelykaduiksi. Kaupungin keskustaan on suunniteltu toistakin siltaa, nimittäin Iisakin siltaa. Vuoden 1968 yleiskaavan tavoitteena oli, että keskustassa asuisi 6 500 ihmistä, kun nyt asukkaita keskustan, Pietolan ja Kainpritin alueella on vain 2 325. Linja-autoasema on piirretty kertaalleen Ketunkalliolle –  sinne missä nyt ovat kaupungin suurimmat kaupat.

Matkailun kehittämissuunnitelmassa on mietitty kotieläinpuistoa Myllymäelle ja keskustaan muun muassa karahviviiniravintolaa.

– Kun aloimme käydä läpi Uudenkaupungin menneisyyden tulevaisuuksia, niin arkistoista löytyi aivan huimia ideoita ja visioita, Apoli-ohjelman koostaja Sonja Stenman kertoo.

Menneitä visioita, kehittämissuunnitelmia ja kaavoja esiteltiin kaupungin ensimmäisessä Apoli-yleisötilaisuudessa. Seuraava Apoli-seminaari järjestetään 3.5. ja se suuntautuu tulevaisuuteen. Tilaisuuksien tarkoituksena on saada yleisö mukaan kaupungin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli) laadintaan.

– Ohjelman tavoitteena on löytää se, mistä me kaikki kaupungissamme pidämme, jotta ainakin se säilytetään, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén linjaa.

Hän kertoi tilaisuudessa olevansa huolissaan nykyisestä "kertakäyttörakentamisesta".

– Minkälaisen kuvan se antaa meidän ajasta, jos kaikki on rakennettava taas uudestaan 30 vuoden päästä.

Apoli-tilaisuuteen oli kutsuttu mentoriksi arkkitehti Tiina Valpola, joka on ollut monissa kunnianhimoisissa arkkitehtuurihankkeissa mukana.

Valpola kehui, että Uudellakaupungilla on erinomainen lähtökohta.

– Uudenkaupungin erityisyys ja identiteetti liittyvät kauppamerenkulun historiaan. Kaupungissa on osattu arvostaa hienoa empirepuutaloaluetta ja suojella se. Lisäksi on suojeltu vanha sataman alue, esimerkiksi vanha luotsiasema on hieno.

Hän totesi, että kaikilla paikkakunnilla ei ole historiaa, jonka pohjalta identiteettiä voisi lähteä rakentamaan.

– Monet paikkakunnat rakentavat identiteettiään nollasta. Palkataan joku konsultti miettimään brändiä ja kehittämään keinotekoisia tarinoita. Teillä se tarina jo on.

Tiina Valpola kehui Uuttakaupunkia myös siitä, että kaupunki lähtee kokoluokkansa ensimmäisenä laatimaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.

– Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Se on kaikkein tärkeintä, mistä ja mitä puhutaan.

Hän muistutti, että kaupungit ovat taloudellisen kilpailukyvyn ja sivistystason siivittäjiä ja näyteikkunoita.

– Eihän valtio tavallaan ole mitään. Kun joku tulee ulkomailta Uuteenkaupunkiin, hän saa mielikuvan Suomesta.

Arvela-Hellén esitteli yleisölle vanhoja yleiskaavoja, asemakaavoja, visioita ja matkailun kehittämissuunnitelmia. Yleisössä herätti tyytyväisyyttä se, että Uusikaupunki on suojellut puutalojaan ja että kaupungissa on niin paljon vihreitä alueita.

– Eihän keskustaa vain siirretä sinne, missä isoimmat kaupat nyt ovat, yleisöstä esitettiin kysymys kaupunginarkkitehdille.

Arvela-Hellén lupasi, että niin ei käy.

– Keskustaa voidaan laajentaa, mutta vanha keskusta on aina osa keskustaa.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala vahvisti näkemystä.

– Nyt on jo päätetty pitää kirjasto nykyisellä paikallaan. Se vahvistaa keskustan asemaa.

Sää