Sivuston kokoversioon
  • Torstai 19.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Merimetson häirintään tarvitaan talkooapua

Louhisaaren kartanon kahvilassa pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, pitäisikö merimetsokannan rajoittamisesta tehdä kansalaisaloite.
Louhisaaren kartanon kahvilassa pidetyssä tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, pitäisikö merimetsokannan rajoittamisesta tehdä kansalaisaloite.
16.4.2018 klo 14:55

Sari Honkasalo
Merimetsot ovat saapuneet Velkualle ja Mynälahdelle, ja seuraava kuukausi on ratkaiseva siinä, onnistutaanko merimetsojen häirinnässä Airiston-Velkuan kalastusalueella.

– On tärkeää seurata, onko uuden yhdyskunnan rakentaminen käynnissä eli ilmoittakaa meille heti kun esimerkiksi näette jossakin merikotkia lentävän pesänrakentamistarpeet nokassaan tai soidinasuun kuuluva valkoinen laikku kyljessään, painotti kalastusalueen kalataloussuunnittelija Timo Saarinen sunnuntaina Askaisissa pidetyssä merimetsotilaisuudessa.

Kalastusalueella on kuluvalle vuodelle voimassa oleva häirintälupa, jonka mukaan merimetson pesiä saa hävittää häirintäalueella 15.5. saakka.

– Kiire on siksi, että jos lintu ehtii tehdä pesään munia, se luoto tai saari on sitten jätettävä rauhaan.

Havaintojen tekemistä hankaloittaa jäätilanne.

– Kuka vain jollakin konstilla pääsee turvallisesti vesille, käykää katsomassa miltä tilanne näyttää. Kannustamme nyt niin kaupallisia kalastajia, mökkiläisiä kuin maan- ja vedenomistajia ottamaan vastuuta merimetsojen häirinnän onnistumisesta, Saarinen sanoo.

Kalastusalue on saanut myös rahoitusta, jonka avulla pystytään asentamaan alueelle joitakin riistakameroita merimetsojen tarkkailun tehostamiseksi. Kameroita asennetaan alueille, jonne on vaarana muodostua uusia kolonioita, sillä merimetsojen saapumisen jälkeen on epävarmaa, onko kysymyksessä levähdyspaikka vai uuden yhdyskunnan rakentamisen käynnistyminen.

Kalastusalue toivoo myös vinkkejä kustannustehokkaista häirintämenetelmistä. Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa keltaisesta hirvinauhasta ja amerikkalaisesta scary man-pelottimesta.

Merimetsojen määrä on alueella lisääntynyt nopeasti, ja ongelmaksi ne koetaan niin luontoon, rehevöitymiseen kuin kalastoonkin aiheutuvien haittojen vuoksi.

– Erityisen huolissaan ollaan siksi, että samat alueet ovat erittäin suotuisia kuhan poikastuotantoalueita.

Suomessa laskettiin viime vuonna pesiviä pareja 27 750, eli pesiviä merimetsoja on kaikkiaan 55 500. Jokaisesta pesästä kehittyy keskimäärin 1,85 lentopoikasta

Lisäksi tulevat pesimättömät nuoret yksilöt, joita on kokonaiskannasta 40 % eli noin 37 000. Syksyllä Jäämereltä tulee alueelle myös rannikkoa pitkin muuttavia merimetsoja.

– Voidaan sanoa, että avovesikaudella merimetsoja on keskimäärin 150 000. Kun sen kertoo 240 vuorokaudella ja sillä, että jokainen syö keskimäärin 450 kiloa kalaa, niiden suihin menee 16 miljoonaa kiloa kalaa, Timo Saarinen laskee.

Merimetson suojelutilanne harmittaa Velkuan-Airiston kalastusalueella, sillä kannan rajoittamisessa ei ole Saaristomerellä edetty yhtään siitä kun ensimmäinen merimetsotyöryhmä perustettiin kymmenen vuotta sitten.

– Jokaiselle kohteelle on haettava poikkeuslupa erikseen. Lupia myöntävät ovat sanoneet, että millään kokoonpanolla ei voida sopia, montako merimetsoa on oikea määrä eikä vetää kartalle viivaa, jonka perusteella rauhoitettu laji häädetään.

Häirintäluvissakin ongelmana on se, että sallitun häirintäalueen vieressä sijaitsee luonnonsuojelualueita, jotka ovat häirintäluvan ulkopuolella, mutta niissä on isoja merimetsokolonioita.

Mynälahdella sijaitsevalla suojellulla lintuluodolla Aukkokarilla pesiä oli viime vuonna 64 ja Ruissalon kupeessa sijaitsevalla Äijäkarilla 1216 pesää.

Pelkkä häirintä onnistuessaankin tuottaa yleisesti vain sen, että merimetso siirtyy vain toisen alueen ongelmaksi.

– Se on kuin kävisi tyhjentämässä oman jäteastian naapurin tontille ja naapuri siirtää sen seuraavalle tontille.

Kalastusalue on hakemassa ensi vuodeksi lupaa maapesän munien öljyämiseen sekä puupesien pudottamiseen. Öljyäminen tukehduttaa munan. Kustakin pesästä jätettäisiin aina yksi muna öljyämättä.

– Lupaa haetaan myös suojelluille lintuluodoille vaikka tiedämmekin ettei sellaista saa, Saarinen toteaa.

Tanskassa ongelman kanssa on painittu pitkään ja todettu, että ainoa merimetsokantaa säätelevä asia on kalakannan koko.

– Koko kalakanta ei meiltä tule loppumaan, aina jotakin kalaa on, eikä merimetsolla ole luontaisia vihollisia. Ainut joka meillä kantaa rajoittaa, on Euroopan muiden maiden rajoitustoimenpiteet sekä mahdolliset kovat talvet Euroopassa, Saarinen toteaa.