Sivuston kokoversioon
  • Torstai 19.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Taivassalon metsästysseura päänavaajana

Taivassalon metsästysseuran puheenjohtaja Susanna Siivo sekä cokcerspanieli Jekku karkeakarvainen mäyräkoira Pipari.
Taivassalon metsästysseuran puheenjohtaja Susanna Siivo sekä cokcerspanieli Jekku karkeakarvainen mäyräkoira Pipari.
12.4.2018 klo 14:50

– Taivassaloon muutettuani innostuin metsästysharrastuksesta. Ensin pönötin muutaman vuoden hirvipassissa ja 2010 suorittamani metsästäjätutkinnon jälkeen aloin käydä peura- ja kaurisjahdissa. Elämäntilanne muuttui täysin 2015, ja sen jälkeen olen käynyt lähes kaikissa jahdeissa villisikajahtia lukuunottamatta.

Näin kertoo Taivassalon metsästysseuran uunituore puheenjohtaja Susanna Siivo. Nopea puhelinkierros Suomen riistakeskukseen Varsinais-Suomen aluetoimistoon ja paikallisille metsästäjille antaa kiistattoman tuloksen , että Susanna Siivo on alueen ensimmäinen naispuolinen metsästysseuran puheenjohtaja.

Naismetsästäjien määrä on kuitenkin lisääntynyt tällä vuosikymmenellä voimakkaasti, ja nykyisin koko maassa on noin 22 000 naispuolista metsästyskortin haltija. Maassamme on myös useita naismetsästysseuroja, Vakan alueella niitä ei tiettävästi vielä ole.

Susanna Siivo puhuu elämäntilanteen muuttumisesta 2015. Pakko kysyä, mitä silloin tapahtui?

– Avioero. Törmäsin nykyiseen puolisooni 2016. Hän oli tuolloin Kuusjoen metsästysyhdistyksen puheenjohtaja.

Susanna Siivo on Taivassalon metsästysseurassa toiminut Onnikmaan peuraporukan vetäjänä. Kun häntä pyydettiin puheenjohtajaehdokkaaksi, hän alkuun kieltäytyi.

– Vetosin aikapulaan, mutta sitten päätin, että eiköhän yritetä. Valinta ei ollut yksimielinen, mutta ainakin tähän asti olen tullut ihmisten kanssa juttuun, sanoo Maskusta kotoisin oleva Mynämäen kautta Taivassaloon 11 vuotta sitten muuttanut Susanna Siivo.

Tällä hetkellä metsästäjät viettävät käytännössä luppoaikaa. Supikannan verotuksesta huolehtii Taivassalossa muutama metsästäjä. Villisikoja saisi periaatteessa metsästää, mutta sitä rajoittaa porsimisaika. Villisian leviäminen alueelle ei ole toivottavaa, myöntää Siivo.

– Tänne rannikolle villisikakanta ei vielä ole niin voimakkaasti levittäytynyt, mutta Kasitien varrella Laitilassa ja Mynämäessä se on ongelma. Pelko suden levittäytymisestä tänne oli muutama vuosi sitten huipussaan, mutta onneksi siltäkin on ainakin toistaiseksi vältytty.

Susanna Siivo pitää koko susiasiaa niin herkkänä ja iholle menevänä aiheena, ettei halua ottaa asiaan kantaa suuntaan eikä toiseen.

– Suden puolustajia on paljon, eniten heitä löytyy Kehä 3:n sisäpuolelta. Susitilannetta ja siihen liittyviä faktoja peitellään. Onneksi tilanne ei täällä ole edennyt kuten vielä muutama vuosi sitten pelättiin. Helsinginrannan suunnalla haahuili vielä vuosi sitten yksinäinen susipari, mutta minun tietojeni mukaan niitä ei enää ole siellä näkynyt.

Taivassalon hirvikanta on Susanna Siivon mukaan hoidossa. Keväinen hirvilaskenta osoitti yli 50 eläimen kannan, ja seura on hakenut kaatolupia 6 naaraalle, 6 urokselle ja 14 vasalle. Viime vuodet kanta on on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta 1990-luvun lopulta kanta on laskenut roimasti.

Peurat ja kauriit ovat ongelma liikenteelle ja viljelyksille. Viime vuonna seuralla oli 180 peuralupaa, joista käytettiin 176,5 lupaa. Yhdellä luvalla voi kaataa aikuisen tai kaksi vasaa.

– Seurassa on kolme naismetsästäjää, joihin suhtaudutaan lähinnä uteliaasti. Onhan tuo sellainen äijäporukka. Naismetsästäjät toivotetaan tervetulleiksi, kunhan se ei ole oma vaimo. Ei saisi rauhassa enää olla metsälläkään, sanoo Susanna Siivo.

Susanna Siivolla on puheenjohtajana edessään isoja ja työläitä asioita. Metsästysmaiden vuokrasopimuksia käydään läpi eli päivitetään ja laaditaan uusia sopimuksia.

– Maanomistajiin otetaan yhteyttä, mikäli se nähdään tarpeelliseksi, ja maanomistajat voivat suoraan ottaa yhteyttä vaikka minuun.

Ampumaradan vuokrasopimus umpeutuu kymmenen vuoden kuluttua ja uusi on toiminnan ehdoton edellytys.

– Me olemme ostaneet rataa varten uuden alueen Asutustien varrelta, ja ampumaratatoimikunta suunnittelee toteuttamiskelpoista ratkaisua.