Sivuston kokoversioon
  • Sunnuntai 22.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Käännöskirjallisuus avaa koko maailman

Kristiina Drews on Mietoisissa suomentanut Kamila Shamsien romaania Home fire. Mynämäen kirjastosta löytyi myös kaksi hänen aiemmin kääntämäänsä Shamsien kirjaa.
Kristiina Drews on Mietoisissa suomentanut Kamila Shamsien romaania Home fire. Mynämäen kirjastosta löytyi myös kaksi hänen aiemmin kääntämäänsä Shamsien kirjaa.
22.3.2018 klo 19:20

Sari Honkasalo
Kääntäjä on tekijä ja käännöskirjallisuus on suomenkielistä kirjallisuutta. Kääntäjä ei siis ole olento, joka salaperäisesti muuntaa kirjan kielen toiseksi vaan oikeasti kirjoittaa sen kirjan suomeksi, painottaa Mietoisissa Saaren kartanon taiteilijaresidenssissä kutsutaiteilijana työskentelevä suomentaja Kristiina Drews.

Drews kutsuttiin Koneen säätiön ylläpitämään residenssiin kahdeksan kuukauden jaksolle, joka päättyy nyt huhtikuun lopussa. Hän on kartanon viides kutsutaiteilija.

Helsinkiläinen Drews on asunut kartanon pehtoorin asunnossa kuvataiteilijamiehensä kanssa, ja toteaa jakson menneen todella nopeasti.

Hänet yllätti se, että residenssissä on paljon sosiaalisia kuvioita taiteilijoiden kesken vaikkei virallista ohjelmaa paljon olekaan. Tiistaina on presentaatioita, keskiviikkona venyttelyjumppa ja perjantaina ostosreissu Mynämäkeen.

– Se on se viikon suuri seurapiiritapahtuma – meilläkin on oma auto mutta silti mielellään käydään muiden kanssa bussilla, Drews naurahtaa.

Pääpaino on jokaisen omassa työskentelyssä, mutta Drews on huomannut että oheen kaivataan jonkinlaisia turistikierroksiakin. Yhdelle ryhmälle olikin esitelty Mynämäen kirkkoa.

Kutsutaiteilijallekaan ei aseteta velvollisuuksia, vaan korostetaan että saa tehdä omaa työtään.

– Mutta kyllähän sitä luonnostaan ryhtyi opastamaan residenssin taiteilijoita, tarjoamaan kyytejä ja vastaavaa, kun olen se, joka on ollut täällä pisimpään.

Mynämäki oli Drewsille tullut jo alkujaan tutuksi kahden kuukauden residenssijaksolla keväällä 2014.

Hän on kylillä kulkiessaan kohdannut usein paikallisia, jotka kyselevät että millaista siellä kartanolla on. Heille ja muillekin hän muistuttaa, että kannattaa todellakin käydä katsomassa, kun siellä on perinteinen avoimien ovien päivä. Tänä vuonna se on lauantaina 26.5.

Olosuhteet työskentelyyn ovat kartanolla Drewsin mielestä mitä parhaimmat. Työrauha hänellä on Helsingissäkin omalla työhuoneella, mutta Mietoisissa niin luonnon kuin rakennustenkin kauneudella on erilainen rauhoittava vaikutus.

– Siellä voi huijata itseään, että maailma on järjestyksessä, hän naurahtaa.

Jakson aikana hän on kääntänyt Kamila Shamsien kirjan Home fire, jonka nimeksi tulee Joka veljeään vihaa, sekä Lucia Berlinin novelleja.

Kohta 40 vuotta suomentajana työskennellyt Kristiina Drews on saanut työstään tunnustusta, muun muassa valtion kääntäjäpalkinnon vuonna 1989. Hän on aktiivinen kääntämisen puolestapuhuja, toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton hallituksessa ja valtion kirjallisuustoimikunnassa.

Drews haluaa nostaa esiin käännöskirjallisuuden merkitystä, mutta muistuttaa samalla ettei itse asiassa haluaisi mitään kategorioita:

– Suomenkielistä kirjallisuutta ne ovat molemmat, sekä käännetty että kotimainen kirjallisuus. Kumpikin vaikuttaa ihmisen kielentajuun kaikilla tasoilla.

Ainoana erona hän näkee sen, että käännöskirjallisuuden kautta lukijoiden tietoon tulee paljon asioita, joista kotimaiset kirjailijat eivät kirjoita.

– Koko maailmahan avautuu siinä. Harva suomalainen pystyy lukemaan alkukielellä, muuta kuin englanniksi. Ja englantikin on vaikea kieli, siinä on vivahteita ja tasoja aivan loputtomasti. Englantia on helppo hallita pintatasolla, mutta kirjan syvällinen ymmärtäminen vaatii paljon enemmän.

Drews iloitsee siitä, että vaikka Suomi on pieni maa ja pienet kirjamarkkinat, ammattikääntäjiä löytyy niin että kirjoja suomennetaan kaikilla suurilla maailman kielillä, ja nimenomaan alkuperäistekstistä. Joskus joudutaan turvautumaan välikieleen, mutta silloin sanoma saattaa vääristyä matkalla.

– Toivonkin että valtion tuki taiteelle edelleen säilyy. Ilman sitä kirjallisuuden kääntäjien ammattikuntaa tuskin edes olisi, sehän alkoi vakiintua vasta kirjasto- ja taiteilija-apurahasysteemin myötä.

Sää