Sivuston kokoversioon
  • Sunnuntai 22.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Vieraslajien torjuntaan harkintaa ja tarkkuutta

Kun vieraslajeja hävitetään, tilalle on helposti tulossa rikkakasveja. Nousiaisten museolla perjantaina puhunut Arno Kasvi näkisi mieluusti Nousiaisten vieraslajeille alttiilla viljelemättömillä pelloilla kasvamassa koneellisesti hoidettavia marjakasveja, kuten karviais- ja luumupensaita.
Kun vieraslajeja hävitetään, tilalle on helposti tulossa rikkakasveja. Nousiaisten museolla perjantaina puhunut Arno Kasvi näkisi mieluusti Nousiaisten vieraslajeille alttiilla viljelemättömillä pelloilla kasvamassa koneellisesti hoidettavia marjakasveja, kuten karviais- ja luumupensaita.
19.8.2013 klo 18:20

Sari Honkasalo
Puutarhaneuvos Arno Kasvi ei olisi kiireen vilkkaa hävittämässä kaikkia kasvimaailman vieraslajeja, varsinkaan sellaisista paikoista, joissa tilalle olisi tulossa ainoastaan rikkakasveina tunnettuja lajeja.

Kasvi puhui perjantaina Nousiaisten kotiseutumuseolla pidetyissä Nousiaisten Päivien avajaisissa, jossa häneltä kuultiin uusi avaus myös susikeskusteluun.

Vieraslajit, eli omalta alueeltaan ihmisen mukana tahallisesti tai tahattomasti levinneet kasvit on otettu suurennuslasin alle, ja valtioneuvosto hyväksyi niiden torjunnasta strategian viime vuonna. Tarkoituksena on estää vieraslajien aiheuttama haitta Suomen luonnolle.

Arno Kasvi muistuttaa kuitenkin, että suurin osa vieraslajeista asettuu kasvamaan joutomaille ja tienvarsille aiheuttamatta haittaa muulle ympäristölle.

– Onneksi vain pieni osa, noin 10 % vieraslajeista pystyy leviämään ja lisääntymään myös suomalaisen luonnon ympäristössä, jossa ne kilpailevat alkuperäisten lajien kanssa ja jopa hävittävät sen.

Esimerkkinä Kasvi mainitsee jättipalsamin, joka kasvaa useimmin yksityispuutarhassa, likaantuneessa ojanpohjassa tai vedenpinnan kosteusvaihtelujen vaivaamalla ja huonokasvuisella rantatöyräällä.

Hänen mielestään on aiheellista kysyä, onko palsamia parempi vaihtoehto paljas maa tai rikkakasvit.

– Mitä Suomen luonnolle korvaamatonta kasvia kasvaa tulevina vuosina palsamilta vapautuvalla "arvokkaalla" ojan pohjalla? Onko tulevana kasvustona pelto-ohdaketta, nokkosta, vuohenputkea ja tai ehkä parhaassa tapauksessa mesiangervoa? Näitä kasvejahan meillä ei "paljoa" ole?.

Mikäli vieraslajeista halutaan jollakin alueella päästä eroon, pitää Arno Kasvin mukaan erottaa toisistaan monivuotiset ja siemenistä lisääntyvät haittakasvit.

Hän tietää tapauksia, joissa jättipalsamia on hävitetty talkooväen toimesta parhaassa kukintavaiheessa, jolloin se siementää runsaasti. Mikäli kasvijätettä vielä säilytetään tai kuljetetaan huolimattomasti, tuloksena saadaan uusiin paikkoihin nopeasti kasvavia siementaimia ja hetken kuluttua uusi taimenkasvusto.

Paras tapa hävittää jättipalsami on Kasvin mukaan poistaa 20-50 sentin korkuiset taimet juurineen ennen kukintaa ja hävittää niin, etteivät mahdolliset siemenet kylväydy.

– Näin toimien palsami saadaan poistetuksi kasvupaikoiltaan jopa kahdessa vuodessa.

Lupiinista pääsee eroon parhaiten antamalla sen ensin kukkia kunnolla. Kun varsissa on kunnolla tuleentuneet siemenpalot, leikataan varsien yläosa palkoineen roskasäkkiin, ja poltetaan.

– Jos varret leikkaa liian aikaisin, ruoja alkaa kukkia uudestaan, Kasvi muistuttaa.

Lupiinin varsiston voi myös kaivaa ylös juurineen, ja kuivattaa varret auringossa ennen polttamista tai kompostointia.

Jättiputken hävittämisessä varmin keino on yhdistää kemiallinen ja mekaaninen torjunta. Torjunta-aine tappaa kasvit juurineen ja siementaimet poistetaan heti kun niitä ilmestyy.

Vain juuriston avulla leviävät kasvit kuten ruttojuuri, jättitatar, japanintatar ja suomenröyhytatar on helppo poistaa alkukesällä pienellä kaivurilla, ja kuivattaa muovin päällä auringossa. Niiden poistamisessa ajankohdalla ei ole merkitystä.

Eläinmaailman vieraslajeihinkin Kasvi ottaa kantaa. Ruissalossa seuraamiaan valkoposkihanhia hän pohtii mahdollisina uusina broilereina:

Hanhet kasvavat ilmaista heinää syömällä niin, että ovat vajaan kolmen kuukauden ikäisinä yli kaksikiloisia. Kasvin omien kokemusten mukaan ne myös kesyyntyvät helposti.

– Tiedän, että luonnonsuojelijat antaisivat minulle sakkoja tästä puhuessani. Mutta odotetaan vielä vähän aikaa, hän toteaa ja viittaa siihen, ettei kanadanhanhiakaan saanut metsästää niiden ilmestyessä Suomen luontoon, mutta nyt ne ovat riistalintuja.

Susikeskusteluun Arno Kasvi tarjoaa myös oman avauksensa.

– Mielestäni pitäisi Keski- ja Etelä-Suomen alueelle määrätä raja, joka määrittää suden pesintäalueen. Tietyn rajan alapuolella siis susiperheitä ei saisi elellä. Yksittäiset sudet saisivat kulkea rajan eteläpuolellakin, kunhan eivät tule pihoihin. Sitten nirri pois, jos alkavat rohmuta hyötykarjaa tai pihakoiria.

Suomalaista maanviljelyä Arno Kasvi kiitti tulevaisuuden uskosta, joka näkyy erilaisissa kokeiluissa. Yhtenä esimerkkinä on paljon kiinnostusta herättänyt tryffelitammien viljely.

– Kuluu vähintään 50 vuotta ennen kuin siitä hyödytään ja tryffelisatoa tammien juurilta kerätään. Mutta tällaisia uusia ideoita tarvitaan täällä Nousiaisissa ja muissakin maaseutupitäjissä riippumatta siitä, hyödytäänkö niistä 50 vuoden päästä tai myöhemmin. Ja jo 20 vuoden kuluttua tammista saadaan kuitenkin terhosatoa ruuaksi villisioille, sorsille ja peuroille.

Sää