Sivuston kokoversioon
  • Sunnuntai 22.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Karjalaisten yhteisöllisyys kelpaa malliksi muillekin

Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg (vas.), Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen ja liiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Arja Kulmala Askaisten-Merimaskun Karjalaisten 70-vuotisjuhlassa.
Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg (vas.), Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen ja liiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Arja Kulmala Askaisten-Merimaskun Karjalaisten 70-vuotisjuhlassa.
17.4.2018 klo 13:30

Sari Honkasalo
Askaisten-Merimaskun Karjalaiset juhlivat yhdistyksen 70-vuotista taivalta Askaisten työväentalolla lauantaina. Juhlapuheen pitänyt Karjalan liiton toiminnanjohtaja Satu Hallenberg muistutti kuntiin asutettujen karjalaisten olleen ja edelleen olevan resurssivoimavara yhteisössä.

Hallenberg viittasi tutkimuksiin, joissa on todettu, että ne kunnat jotka ottivat asuinsijoilleen karjalaisia, ovat menestyivät taloudellisesti paremmin kuin ne kunnat joihin karjalaisia ei sijoitettu.

– Karjalaiset olivat aikanaan maassamuuttajia, ja maassamuuttajia tulee tänäkin päivänä Varsinais-Suomeen. He ovat aktiivisia ja energisiä, tulevat työn perässä tänne rakentamaan laivoja ja tekemään autoja. He voivat olla merkittävä resurssi Varsinais-Suomelle, pitäkää huoli heistä ja ottakaa mallia karjalaisten yhteisöllisestä toiminnasta, Hallenberg totesi.

Askaisten-Merimaskun Karjalaiset ry:ssä on noin 80 jäsentä ja toiminta on aktiivista.

– Tiedän että seurojamme pidetään tärkeinä kulttuurintuottajina. Karjalan Liitossa nähdään tulevaisuus valoisana ja karjalaisuudella on vetovoimaa, sillä tänäkin vuonna yli tuhat uutta jäsentä on tullut järjestöön.

Hallenberg totesi, että tämän päivän karjalaisuus kohdataan verkkoyhteisöissä, ja karjalaisuus kiinnostaa muitakin kuin sukujuuriltaan karjalaisia.

Piirin tervehdyksen juhlaan tuonut Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Arja Kulmala muistutti, ettei ole itsestään selvää, että seuratoiminta jossakin paikkakunnalla jatkuu 70 vuoden ajan. Kulmala arveli, että Askaisten ja Merimaskun alueella jäsenmäärä on pysynyt asukaslukuun nähden korkeana, koska alueella on säilynyt tiivis maaseutuyhteisö ja tarve yhteisöllisyyteen.

Kulmala piti ilahduttavana sitä, että seuroilla on omia vahvuuksia ja keinoja karjalaisuuden vaalimiseen. Askaisten-Merimaskun seuran erityispiirteenä on ollut alusta asti toimiminen kahden pitäjän alueella.

– Teiltä voisivat muutkin ottaa oppia kuntarajojen yli toimimisesta.

Kulmala kehui myös persoonallisia toimintamuotoja, joita hän ei muissa Karjalaseuroissa ole nähnyt.

– Te pyöritätte bingoa ja vielä yllättävämpää on se, että olette siitä saaduilla varoilla avustaneet myös muita toimijoita.

Tilaisuudessa jaettiin Karjalan Liiton huomionosoituksia karjalaisuuden hyväksi tehdystä työstä. Liiton hopeisen ansiomerkin saivat Tiina Janger, Leila Lehtola, Risto Janger ja Raimo Riski ja pronssisen ansiomerkin Esa Rusi. Lisäksi annettiin siirtoväen muistomitali Pentti Hietaselle.

Sää