Sivuston kokoversioon
  • Sunnuntai 22.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Haasteet käännettävä mahdollisuuksiksi

Mietoisissa lapsuudessaan asunut Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka (oik.) tapasi itsenäisyyspäivän juhlassa muiden muassa entisen saksanopettajansa Ritva Aution.
Mietoisissa lapsuudessaan asunut Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka (oik.) tapasi itsenäisyyspäivän juhlassa muiden muassa entisen saksanopettajansa Ritva Aution.
7.12.2017 klo 11:55

Sari Honkasalo
Mynämäen itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka totesi Suomen olevan kansakuntien keskuudessa sadan vuoden menestystarina, mutta sen vaatineen paljon uhrauksia: niiltä, jotka kaatuivat rintamalla, mutta myös niiltä jotka selvisivät hengissä ja kantoivat ja yhä kantavat sodan taakkaa, jonka vaikutukset tuntuvat eri tavoin myös jälkipolvissa.

– Samoin kovia kokivat ne, jotka menettivät rakkaan kotiseutunsa. Nykymaailman valtavien pakolaisongelmien rinnalla on yhä ihme, miten nopeasti yli kymmenesosa Suomen väestöstä eli Karjalan evakot asutettiin, rauhanomaisesti ja järjestäytyneesti, ilman minkäänlaisia yhteenottoja tai leirejä, sodasta toipuvassa köyhtyneessä maassa, Tikka totesi.

Tikan äiti oli Karjalasta kotoisin, ja niinpä hänen lapsuutensa Mietoisissa oli karjalaisen kulttuurin leimaama.

– Vaikka eläminen pientilalla kolmen sukupolven taloudessa oli niukkaa, Mietoinen oli karjalaistytölle varsin virikkeellinen kasvuympäristö, hän kertoi ja muisteli olleensa ahkera kirjaston asiakas, käyneensä laulutunneilla, tanhuamassa ja näyttelemässä.

Aktiivista oppilastoiminta oli myös Mynämäen yhteiskoulussa, ja Tikan oppikouluaika osui 1960-luvun lopulla alkaneen nuorison yhteiskunnallisen liikehdinnän aikaan.

Tikka on toiminut Suomen Itämeri-suurlähettiläänä vuoden 2013 lopulta. Suurlähettiläs koordinoi kansallisella tasolla EU:n Itämeri-strategian toteuttamista.

Erilaisilla hankkeilla toteutettavan strategian päätavoitteet ovat meren pelastaminen sekä alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

Yksi hankkeista on Mynälahden lähikalahanke, jossa merestä poistetaan liikaravinteita kalastamalla särkeä ja lahnaa ja tuottamalla niistä saaristokalapihvejä.

– Voikin sanoa, että helpoin ympäristöteko jokaiselle on syödä kotimaista kalaa, Tikka totesi.

Tikka näkee Itämeren alueella lähivuosina paljon haasteita, mutta uskoo että ne voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Hän muistuttaa ettei strategia ole vain valtioneuvoston harteilla vaan niin kunnat, maakunnat kuin kansalaisjärjestötkin ovat Itämeri-yhteistyössä tärkeitä toimijoita ja jopa suunnannäyttäjiä.

Mahdollisuuksia Itämeren alueella on tarjolla esimerkiksi merellisissä elinkeinoissa sekä bio- ja kiertotaloudessa.

– Jos kiertotalous saadaan vallitsevaksi suunnaksi koko Itämeren alueella ja tehostetaan materiaalien ja ravinteiden kierrätystä, parannetaan samalla merkittävästi myös meriympäristön tilaa ja torjutaan ilmastonmuutosta.

Kilpailukykyä voidaan nostaa tuomalla maiden voimavaroja yhteen.

– Oiva esimerkki Itämeren maiden välisten yritysverkostojen merkityksestä Suomelle on se, että Suomesta viedään nyt enemmän autoja Saksaan kuin sieltä tuodaan.

Toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet Itämeren yli ja ympäri ovat tärkeitä, ja Tikan mielestä meillä on mahdollisuus olla pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välisten yhteyksien solmukohta myös tietoliikenteessä.

Mynämäen itsenäisyyspäiväjuhlan musiikista vastasivat Wirmon Puhallin Kisällit, Mynämäen Mieslaulajat ja Kappelikvartetti ja tanssiesityksistä Nuottineloset ja Mietoisten nuorisoseuran tanssiryhmä Tanssakki, jota säesti Virmon pelimannit. Tervetulotoivotuksen piti Mynämäen lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Matilda Kallunen ja päätöspuheenvuoron kirkkoherra Tapani Kujala.