Sivuston kokoversioon
  • Torstai 19.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Sanomalehtiä sadan vuoden takaa

Wakka-Suomi-lehti uutisoi huhtikuussa 1918 punaisten uhreista.
Wakka-Suomi-lehti uutisoi huhtikuussa 1918 punaisten uhreista.
15.4.2018 klo 16:20
Päivitetty: 17.4.2018 klo 08:55

Historia

Vakka-Suomen vanhasuomalaiset perustivat vuonna 1891 lehden, jolla on vielä tänäänkin nimi Uudenkaupungin Sanomat. ”Plari” sai paikallisen kilpailijan vuonna 1908, kun vakkasuomalaiset nuorsuomalaiset ja maaseudun väki perustivat Uuteenkaupunkiin lehden nimeltä Wakka-Suomi.

Uudenkaupungin asukasluku oli 1800-luvun lopulla noin 3 000 ja sata vuotta sitten kaupungissa asui noin 4 000 asukasta. Siten kaupunki ja ympäröivä pienoismaakunta Vakka-Suomi olivat yllättävän vahvoja, kun pystyivät ylläpitämään kaksi elinvoimaista sanomalehteä.

 

Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja sekin näkyi paikallislehdissä. Vakka-Suomea vaivannut ruuan puute oli lehdissä näkyvillä sekä uutisissa että ilmoituksissa. Tulevista kovista ajoista ei lehdissä osattu esittää arvioita.

Uuteenkaupunkiin oli helmikuun alussa 1918 kokoontunut noin 600 suojeluskuntalaista. Suurin osa heistä oli tullut Turusta tai muualta Vakka-Suomesta. Muutamia kymmeniä paikallisia ja lähipitäjien miehiä kuului myös joukkoon. Uudenkaupungin Suojeluskunnan nimellä muutamalla kymmenellä kiväärillä varustettu joukko läksi kaupungista 7. helmikuuta 1918 kohti Lokalahtea. Mukana oli myös kymmeniä hevosia rekineen. Tarkoitus oli Kustavin kautta edetä Ahvenanmaalle.

Suojeluskuntalaisilla ei ollut riittävästi aseita puolustautuakseen Uudessakaupungissa ja siksi oli sotilaallisesti viisasta väistyä suurempien punaisten joukkojen hyökkäyksen tieltä. Kyseessä ei ollut pakomatka, vaan viisas väistyminen.

Iivari Partasen päätoimittama Wakka-Suomi julkaisi lauantaina 9.2.1918 numeron 17. Lainaus Wakka-Suomen toisen sivun kahdesta pikku-uutisesta: ”Tietolähteet olivat meiltä eilen tukossa. Toistaiseksi on syytä siis vain odottaa hyviä tietoja.”

”Kenraali Mannerheim on antanut käskyn lakkauttaa sosialistiset lehdet toistaiseksi.”

Lehdessä oli myös kuntakohtaisia uutisia tulevista kunnallisvaaleista eli lukijoille kerrottiin kunnallisvaalien keskusvaalilautakuntien ja eri äänestysalueiden vaalilautakuntien jäsenet. Kunnallisvaalit järjestettiin kuitenkin vasta vuoden 1918 loppupuolella ja joissakin kunnissa vasta vuoden 1919 alussa. Vaalit piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan järjestää esimerkiksi Uudessakaupungissa jo 30.3.1918.

Sodan jälkeisistä kunnallisvaaleista on muun muassa historijoitsija Martti Häikiö todennut, että ne olivat ensimmäinen askel kohti kansakunnan yhtenäisyyttä sodan läpi eläneen Suomen osalta. Vaaleissa olivat mukana sodan molemmat osapuolet.

 

Uudenkaupungin Suojeluskunnan poistuttua Uudestakaupungista tuli siitä punainen kaupunki. Sanomalehdet eivät enää ilmestyneet ja punaiset rikkoivat myös kirjapainojen koneet. Lehdettömyys jatkui aina huhtikuun loppupuolelle saakka.

Wakka-Suomi-lehden numero 18 ilmestyi lauantaina 27.4.1918. Lehden etusivulla oli kaksi uutista eli ensin otsikolla ”Punaisen hirmuvallan uhreja” ja sen alla alkuosa uutisesta ”Punaisten hirmuvallan päätyttyä”, joka jatkui lehden kolmannella sivulla.

Tämän lehden toinen sivu täyttyi erilaisista julistuksista ja kuulutuksista sekä kahdesta pankin mainoksesta. Kansallis-Osake-Pankki ja Länsi-Suomen Osake-Pankki ilmoittivat ottavansa rahoja talletuksille sekä myöntävänsä myös luottoja.

Kolmannella sivulla Wakka-Suomi kertoi kaupungin kirjapainoille tehdyistä tuhoista otsikolla ”Hävitystyöt kirjapainoissa”. Lainaus yhden palstan uutisen lopusta: ”Lehtemme kirjapaino on nyt ahkeran työn jälkeen saatu siihen kuntoon että lehtemme voi ilmestyä.”

 

Uudenkaupungin Sanomien numero 17 ilmestyi ”Lauvantaina helmikuun 9 p:nä”. Tutulla paikalla etusivun vasemmassa yläkulmasssa oli kaupunginlääkäri Santeri Jalavan ilmoitus vastaanotosta: ”kapt. J. A. Malénin talossa, vastapäätä vanhaa kirkkoa.”

Lehden seuraava numero 18 ilmestyi tiistaina huhtikuun 30. päivänä. Tämän lehden vasemmassa kulmassa toisella palstalla oli kaupunginlääkäri Santeri Jalavan kuolinilmoitus. Se oli sekä suomeksi että ruotsiksi. Jalava oli syntynyt 28.4.1873 ja kuolinilmoituksen mukaan: ”kuoli murhamiehen käden kautta Uudessakaupungissa helmikuun 20 p:nä 1918, syväksi suruksi minulle, vanhemmille, kahdelle veljelle sekä sukulaisille ja monille ystäville.”

Yhden palstan uutisina lehti kertoi muun muassa Tampereen valloituksesta, punaisten rosvouksista syntyneiden vahinkojen korvaamisesta, punaisen hirmuvallan uhreista Vakka-Suomessa, Kustavin kirkkoherran ahdistelusta jne.

Ilmoituksissa kerrottiin vääristä seteleistä, liikkumiskielloista, siemenviljasta ja kahvista. Lehdessä oli myös kahden pankin eli Uudenkaupungin Säästöpankin ja Länsi-Suomen Osake-Pankin ilmoitukset. Elämä jatkui kaupungissa.

Lauri Väättänen
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka tutkii Vakka-Suomen suojeluskuntia