Sivuston kokoversioon
  • Perjantai 20.10.2017
  • Haetaan nimipäiviä

Valokuvauskisa kansallispuistoista

Metsähallituksen järjestämässä kansallispuistojen valokuvaamiskisassa on osallistumisaikaa vielä 15.8. saakka. Kahdeksan kansallispuistoa täyttää pyöreitä vuosia. Kilpailussa kuvataan retkitunnelmia tai luontokohteita Saaristomeren, Puurijärven ja Isosuon, Leivonmäen, Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston, Päijänteen, Repoveden ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa.

Parhaat kuvat julkistetaan ja palkitaan Suomen luonnon päivänä 31.8. Juhlivat kansallispuistot valitsevat kolme suosikkikuvaa puistostaan, ja niistä valikoidaan vielä valtakunnallisesti parhaat otokset. Voittajat palkitaan kansallispuistojen logotuotteilla sekä näkyvyydellä Suomen luonnon päivänä luontokeskuksissa.

Kilpailijat voivat jakaa kuvansa verkko-osoitteessa yhteiso.luontoon.fi.

Osaava Nainen Turussa lokakuussa

Osaava Nainen -messut pidetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 18.–20.10. Mukana on runsaan ohjelman lisäksi satoja näytteilleasettajia.

Tietokirjailija Tuula Vainikaisen vetämissä keskusteluissa käsitellään naisten elämän verkostoja. Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti Liisa Välilä keskustelee otsikolla Muuta mies mieleiseksi. Tietokirjailija, valmentaja Johanna Muuraiskangas puhuu kokonaisesta elämästä eron jälkeen. Johanna Mäkinen ja Anneli Leivo käsittelevät miniä-anoppisuhdetta. Keitäs tyttö kahvia -kirjan kirjoittaja Eveliina Talvitie pohtii messuperjantaina naisen paikkaa Suomessa.

Paavo Nurmi -keskuksen isännöimällä Hyvinvoinnin Plazalla viihdytään ja tehdään veri- kehonkoostumus- ja luuntiheysmittauksia. Jesse Söderlund valmistaa ja maistattaa terveellistä ruokaa ja Carina ja Mikko Ahti tanssivat.

Harmony-kokonaisuudessa käsitellään ekologista elämäntapaa. Blogisti ja trashionista Outi Pyy kertoo, miten vanhoista vaatteista saa uusia muotiluomuksia. Lisäksi voi kokeilla erilaisia kehon ja mielen tasapainottamisharjoituksia.

Isokari auki majakkapäivänä

Selkämeren kansallispuistossa vietetään kansainvälistä majakkapäivää lauantaina 17.8. Samalla juhlitaan 180-vuotiasta Kustavin Isoakaria ja 140-vuotiasta Luvian Säppiä. Isonkarin, Säpin ja Rauman Kylmäpihlajan majakat ovat majakkapäivänä avoinna yleisölle.

Kaikille kolmelle majakalle järjestetään maksullisia retkiä yleisölle. Päivän aikana pääsee myös tutustumaan kansallispuiston saarien luontoon. Risteilyillä on säävaraus, ja mahdollisista peruutuksista ilmoitetaan ilmoittautuneille. Viime vuonna kansainvälinen majakkapäivä keräsi satoja kiinnostuneita Selkämeren majakoille.

Isoonkariin lähtee juhlaristeily kello 10 Uudestakaupungista Saaristolaivojen laiturista. Juhlaristeilyn hintaan sisältyy merimatkojen lisäksi opastettu saari- ja majakkakierros sekä lohikeittolounas Isossakarissa. Vuonna 1833 valmistunut Isokari on Suomen toiseksi korkein majakka ja Suomen kolmanneksi vanhin valomajakka.

Opastuksilla on mukana oppaiden lisäksi saaren viimeinen majakkamestari Rainer Wallenius, joka kertoo majakasta ja elämästä Isossakarissa. Majakassa on esillä valokuvaaja Petri Porkolan näyttely. Myös Porkola itse on paikalla. Lisäksi Noora Hilden haastattelee Isonkarin kesäasukas Jenny Hansenia saaren perinnemaisemista ja -perennoista Majakkamestarin talon pihalla kello 14.

Isokarin kesäkahvila on majakkapäivänä avoinna klo 10–18. Kahvilaa pidetään poikkeuksellisesti Majakkamestarin talolla.

Ilmoittautumiset ja erikoisruokavalioista ilmoittaminen Uudenkaupungin matkailuneuvontaan, 02 8451 5443 tai 02 8451 5455 tai sähköpostitse matkailu@uusikaupunki.fi.

Säppiin majakka- ja luontoretkelle lähtee majakkapäivänä tarvittaessa useampia kuljetuksia Porin Kuuminaisista. Lähdöt kello 10, 11 ja 12. Ilmoittautumiset viimeistään 14.8. arkisin kello 10–14 Tommi Salokankaalle, 050 0468 826.

Kylmäpihlajan majakalla ohjelmassa on lyhytelokuvat Märketin majakasta ja Selkämerestä sekä opastuskierroksia. Kuljetukset lähtevät Poroholmasta kello 12 ja 15.30. Saarella on auki ravintola ja kahvila.

Ilmoittautumiset, lippuvaraukset ja lisätiedot www.raumansaaristokuljetus.fi.

Lystiä ja leikkiä Laajoella

Laajoen Martat ja kylätoimikunta järjestävät 8.8 .kello 11–15 Laajoen kyläkeskuksessa ja kylämuseo Vihtorin tuvassa leikkipäivän. Päivän aikana voi muun muassa tutustua museon näyttelyyn, joka kertoo Laajoen lasten leikeistä 1950-luvun paikkeilla.

Kyläkeskuksen pihalla pelataan polttopalloa, tehdään käpylehmiä ja pelataan 1950-luvun jääkiekkopeliä. Ohjelmassa on myös vihannesten ja juuresten tunnistuskilpailu.

Martat tarjoavat kasviskeittoa ja kylätoimikunta mehua ja pullaa. Päivää voi jatkaa Saarnastuolinkiven metsäkirkkoon Suontakaan kello 18.30.

Jenni Haukio puhuu Uudenkirkon pitäjäjuhlilla Nousiaisissa

Sunnuntaina 18.8. kokoontuu Nousiaisiin kolmisensataa Karjalankannaksen Uudellakirkolla syntynyttä ja heidän jälkeläistään Uudenkirkon pitäjäjuhliin. Pitäjäjuhlan juhlapuheen pitää tänä vuonna rouva Jenni Haukio, jonka omatkin sukujuuret ulottuvat Uudenkirkon pitäjään.

Ennen sotia Uusikirkko kuului Karjalankannaksen suurimpiin pitäjiin, jossa oli talvisodan alkaessa yli 11 000 asukasta. Jatkosodan jälkeen uusikirkkolaiset evakot sijoitettiin Varsinais-Suomeen. Ensimmäinen sodanjälkeinen Uudenkirkon pitäjäjuhla pidettiin jo vuonna 1940 Lohjalla, jatkosodan jälkeen juhlia ryhdyttiin järjestämään vuosittain.

Tänä vuonna järjestetään jo 69. pitäjäjuhla. Alkuaikoina yksi tilaisuuden tärkeimpiä asioita oli kuulumisten vaihtaminen: missä ovat ja miten voivat sukulaiset ja tuttavat, myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet osallistumaan.

Edelleen pitäjäjuhliin kuuluu ohjelman lisäksi tuttujen tapaamista ja uusien tuttavuuksien solmimista. Nykyään juhlissa on mukana juuristaan kiinnostuneita evakkojen jälkeläisiä monessa polvessa.

Suomessa toimii kymmeniä pitäjäyhdistyksiä sekä runsaasti sukuseuroja, jotka yhdistävät jatkosodan päätyttyä luovutetun Karjalan pitäjien evakkoja ja heidän jälkeläisiään. Yhdistyksissä vaalitaan karjalaisia perinteitä, toimitetaan Karjala-aiheisia julkaisuja sekä järjestetään matkoja ja tilaisuuksia. Uudenkirkon pitäjäyhdistyksistä vanhin on Salon seudulla toimiva Uusikirkko-seura. Uusikirkkolaisten jälkeläiset jo levinneet ympäri Suomea ja Suomen ulkopuolellekin, joten on tullut tarpeelliseksi perustaa myös alueellisia yhdistyksiä, joita ovat Pääkaupunkiseudun uusikirkkolaiset, Turun Uusikirkko-kerho ja Imatran kerho.

Uudenkirkon pitäjäjuhla järjestetään Nousiaisissa 18.8. Juhla alkaa jumalanpalveluksella Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkossa klo 10, minkä jälkeen seppeleen lasku sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, jossa puhuu Turun Uusikirkko-kerho ry:n varapuheenjohtaja Arto Ali-Keskikylä.

Pääjuhla seurantalo Kalliopohjassa, Hääveläntie 9, alkaa klo 13.30. Juhlapuhujana toimii rouva Jenni Haukio. Juhlaohjelmaan kuuluu myös mm. lasten tanhuesitys, kuorolaulua, lausuntaa ja perinnesoitinmusiikkia.

Hannulassa suomalaisen tangon 100–vuotisjuhlakonsertti

Konsertti- ja taideyhdistys Hantla ry:n tämän kesän ulkoilmakonsertissa vietetään suomalaisen tangon 100-vuotisjuhlia. Konsertin tähtiesiintyjäksi on saatu tango- ja iskelmälegenda Eino Grön. Toinen vieraileva solisti on myös porilaissyntyinen. Gebardi- ja Nat Newborn –yhtyeistään tunnettu Visa Luttinen on rytmimusiikin moniottelija, lauluntekijä, pianisti, sovittaja ja laulaja. Tuoreinta taiteilijanimeään Armas Hurme hän käyttää heittäytyessään kansallisromanttisiin tangotunnelmiin.

Hantlan omasta väestä lavalle nousevat kansainvälisillä ja kansallisilla oopperalavoilla mainetta niittänyt mezzosopraano Laura Nykänen ja hänen puolisonsa, Deutsche Oper am Rheinin ykkösbasso Sami Luttinen. Ryhmää täydentää monista merkittävistä laulukilpailuvoitoista tuttu mezzosopraano Essi Luttinen ja väkevänä tulkitsijana laajalti tunnettu Sauli Luttinen.

Konsertti järjestetään lauantaina 3.8. kello 16 Pyhärannan Hannulassa.i

Ohjelmien ennakkomyynti Kirjakauppa Keulassa ja Uudenkaupungin Matkailutoimistossa.

Uudenkaupunginrauhan soutukesän päätteeksi

Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus allekirjoitettiin Uudessakaupungissa elokuun 30. päivänä 1721. Kaupunki oli silloin Euroopan politiikan polttopisteessä, sillä yli kaksi vuosikymmentä kestäneen Suuren Pohjan sodan lopputulokseksi neuvoteltiin täällä suurien maa- ja merialueiden siirtyminen Ruotsilta sodan voittaneelle Venäjälle. Kansalle oli tärkeintä, että Isoviha saatiin päättymään ja ”siunattu rauha” antoi mahdollisuudet elää ja rakentaa maata ilman sotatilaa.

Tästä käänteentekevästä tapahtumasta kertova historiallinen kuvaelma esitetään Uudessakaupungissa Kaupunginlahden rannalla joka toinen vuosi elokuun viimeisenä lauantai-iltana, joka samalla on kansainvälisesti ns. venetsialainen ilta. Sitä vietetään kesän päättymisen merkiksi polttamalla hämärtyvässä illassa kaikenlaisia tulia ja värivaloja.

Uudenkaupungin rauhan soutu soudetaan tänä kesänä yhdeksännen kerran. Se alkaa klo 21.30, jolloin Ruotsin, Venäjän ja rauhan vene lähtevät värivalaistuina ja liputettuina kukin kuuden hengen voimin kohti Kaupunginlahden siltaa ja Tervatoria. Täällä historiallisissa puvuissa olevat airuet nousevat maihin perämiesten kantaessa lippuja ja lukevat keskeisen pätkän, 4. artiklan, venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi. Fanfaarin soidessa nousevat valkoiset ilmapallot hämärtyvälle taivaalle ja veneet soutavat takaisin lähtöpaikkaansa.

Historiasta kertovan tapahtuman on järjestänyt alusta asti Uudenkaupungin Lions-klubi omilla veneillään ja veneissä soutavat Suomi-Venäjä Seuran, Pohjola Nordenin ja Vakka-Suomen reserviupseerien joukkueet. Tällä kerralla odotetaan Venäjän veneeseen soutajia myös ystäväkaupunki Novgorodista. Alkukesällähän Venäjän pääkonsuli luovutti Uudellekaupungille Venäjän ulkoministeriöltä rauhansopimukseen kuuluvia asiakirjoja. Tavallisesti katsojia on rannoilla ja veneissä tuhatlukuinen määrä ja yrittäjien ja kaupungin ilotulitus kruunaa Uudenkaupungin rauhan tapahtuman.

Taivassalossa elokuussa

Elokuussa Eila-Maija ja Harri Veistisen maalauksia kirjastossa.

Elokuussa Taivassalolaisia valokuvaajia –näyttely Viiasten kartanomuseossa.

Elokuussa Jukka-Pekka Mäkelän nypläämiä pitsejä esillä museon kahviossa oli väentuvassa.

4.8. Kotiseutupäivä museolla klo 12-15. Kotiseutupäivän avaa rehtori Birgitta Tommila. Työnäytöksiä mm. rukiin tappurointia, pajassa seppä takomassa, myös koruseppä on paikalla. Opastettu museokierros. Tuottajat maistattavat lähiruokaa. Lapsille rastitehtäviä ja ongintaa. Musiikista vastaavat Pertti Aho ja Mauno Juhani Kuusisto. Jódis Maria Rannveigardottir soittaa selloa. Karitsoja ja minikanoja. Verku-traktoreita. Tilaisuus on maksuton.

14.8. kello 19 saakka otetaan vielä vastaan ilmoittautumisia Apassionata-hevosshown, joka on su 9.2.2014 klo 13 Hartwall Areenalla Helsingissä. Lähtö noin klo 9. Matka järjestään yhdessä Kustavin kanssa. Muista naapurikunnista on mahdollisuus päästä mukaan. Sitovat ilm. kirjastoon puh. 044 387 3278 tai Pirjolle puh. 050 387 3366 viimeistään 14.8.

15.8. Korsulauluilta Korsun pihalla Ketarsalmen Kievarin alueella klo 18.30. Laulattajina ”sotapojat” Pertti Aho, Mauno Juhani Kuusisto, Timo Heinonen ja Antti Virtanen. Lauletaan sota-ajan lauluja, lauluvihkoja lainataan paikan päällä. Myytävänä sumppikaffet ja munkki, joita ovat tarjoilemassa lotat. Mahdollisuus tutustua korsuun. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

25.8. Alueellinen museopäivä Viiasten kartanomuseossa. Vapaa pääsy museoon.

29.8. Piknik-ilta museonmäellä klo 20. Lyhdyt mukana. Soittajina ”sotapojat”. Myytävänä uutispuuroa. Avoin tilaisuus kaikille.

31.8. MTB Green Race klo 11, Pollin piha, Lahdenperäntie 142.

31.8. Muinaistulien yö; muinaistulet syttyvät eri puolilla saaristoa klo 21.

Tarkemmat tiedot ja lisää tapahtumia Taivassalon kunnan www-sivuilta.

Nousiaisissa elokuussa

La 17.8. alkaen Nousiaisten päivien näyttely Partio Nousiaisissa kirjaston galleriatilassa (syyskuun lopulle). Kirjasto ja galleria avoinna myös Henrikin markkinoiden ajan la 17.8. klo 9-14.

To 8.8. Muisti-infopiste kirjastossa klo 16 alkaen. Muistisairausasioista voi keskustella muistineuvojan kanssa.

La 10.8. Kulttuuriretki Loimaalle. Retki patsaspuistoon, Sarkaan, Sarren kotimuseoon, Kanta-Loimaan kirkkoon ja Syrjämän taiteilijakotiin. Hinta sisältää pääsymaksut, lounaan, kahvin ja opastuksen. Lisätiedot Pirjo Päivärinta p. 0400 526 808. Järj. Nousiaisten Karjalaseura ja Nousiaisten kulttuuritoimi.

Pe 16.8. Nousiaisten päivien avajaiset kotiseutumuseolla klo 18, Topoistentie 11. Ohjelma: Vellikellon soitto, lipunnosto, tervetulosanat Katri Dunderfelt, juhlapuhe Arno Kasvi, kahvitarjoilu, iltahartaus Timo Kähkönen. Järj. Nousiaisten kotiseutuyhdistys, Nousiaisten päivien toimikunta, kulttuuritoimi.

La 17.8. Henrikin markkinat klo 9–14. Ohjelmassa mm. markkinamyyntiä, tulennielijä Tuomas Vuorinen, ruokatoimittaja Kati Nappa, skeittinäytöksiä, frisbeegolfin markkinamestaruuskilpailu, kotieläinpuisto, VPK:n toimintaesityksiä, lasten liikennekaupunki, kirjastossa poistokirjamyynti. Järj. Nousiaisten päivien toimikunta ja Nousiaisten kulttuuritoimi.

Su 18.8. Nousiaisten päivien päätöspäivä. Jumalanpalvelus klo 10. Kansallinen Susihölkkä klo 12. Kirkkokonsertti Nousiaisten kirkossa klo 18.

La 17.8. Kuhankuonon Latu ja Polku osallistuu Nousiaisten Henrikin markkinoille esittelemällä omaa ja Suomen Ladun toimintaa esittelykodassaan, luontoaiheinen kilpailu. Mahdollisuus liittyä jäseneksi.

18.8. klo 12 Nousiaisten Suden järjestämä 39. Susihölkkä/puolimaraton -kilpailu Ilmoittautuminen klo 9.30-11 koulun ruokasalissa. Tarkemmat tiedot netistä: nousiaistensusi.seura.info.

Pe 30.8. klo 17.30 lukupiiri Nousiaisten kirjastossa. Lukupiiriaiheena on Mitä suomalaisista ajatellaan? Aiheesta keskustellaan mm. Roman Schatzin, Diana Websterin ja Wolfram Eilenbergin suomalaisia käsittelevien kirjojen pohjalta. Järj. Nousiaisten kirjasto.

La 31.8. Kaikille avoin patikkaretki Liesjärven kansallispuistoon. Lähtö bussilla Tammelaan klo 8 ja paluu illansuussa. Patikkaretken päätteeksi ruokailu. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset Hilkka, puh. 040 777 5980. Järj. Kuhankuonon Latu ja Polku.

Tuulen tyyntyessä -kirkkokonsertti

Tuulen tyyntyessä -kirkkokonsertti järjestetään lauantaina 3.8. klo 17 Kustavin kirkossa.

Konsertissa esiintyvät Karen Jurvelin, viulu, Essi Takkinen, piano ja urut ja Heli Karjalainen esittää runoja

Tuulen tyyntyessä –konsertti koostuu tunnelmaltaan rauhallisista kappaleista eri aikakausilta. Monet konsertissa kuultavista teoksista ovat saaneet innoituksensa luonnosta. Osa teoksista taas vie kuulijan vuoropuheluun Luojansa kanssa. Heli Karjalaisen meriaiheiset runot vuorottelevat musiikin kanssa.

Karen Jurvelin toimii viulunsoitonopettajana Oulun seudulla sekä soittajana Oulun Kamariorkesterissa. Hän soittaa konsertin yhdessä sisarensa, Kustavin kanttorin, Essi Takkisen kanssa.

Kustavin seurakunta sai alkukesällä lahjoituksena lähes 100-vuotiaan flyygelin. Flyygeli on siirretty Kustavin kirkkoon ja se vihitään seurakunnan käyttöön sunnuntaina 4.8. klo 10 jumalanpalveluksen yhteydessä. Konsertti on omistettu flyygelin lahjoittaneille ja niille, jotka ovat olleet mukana järjestelyissä flyygelin saamiseksi seurakunnan käyttöön.

Konsertti päättyy ehtookelloihin.

Usko Kemppi -tori U:gissa

Elokuun ensimmäisenä teematorina Uudessakaupungissa on Usko Kemppi -tori. Luvassa on Usko Kempin musiikkia ja teematorilla julkistetaan valtakunnallinen sävellyskilpailu.

Luvassa on myös arvontaa ja lapset voivat myös osallistua omaan arvontaan, missä on palkintona Nukketeatteri Piironginlaatikon käsinukke.

Lauantaina päättyvän Crusell-viikon ja toriesiintymiset päättää Mopo-yhtye.

Yrittäjien torikojuja vuokrataan teematoripäiviksi. Toripaikkavaraukset ja kojuvuokraukset hoitaa torivalvoja Terttu Lundelin, puh. 050 523 2759.

Lisätietoja antavat: Tul toril -koordinaattori Anniina Salo 044 700 5719 ja yhteysjohtaja Kristiina Salo 040 7035203.

Seuraavat teematorit ovat 10.8. Flikkattentori ja 17.8. Pelitori.

Lasten ilta Leinmäellä

Leinmäen kyläyhdistyksen kesätorien sarjassa ensi perjantaina 2.8. klo 18-21 on Lasten ilta. Lapsille tarjotaan maksutta poniratsastusta, Tyylilyyli tekee lapsille kasvomaalauksia, ongintaa, saalis on taattu sekä muuta hauskaa lapsille.

Kesätorilla on myynnissä kesän vihanneksia ja juureksia, mansikoita, leivonnaisia, savukalaa (säävaraus) ja muuta purtavaa. Puffetista kahvia, munkkeja, muurinpohjalettuja, ternimaitoa, jäätelöä ym., kesätorin osoite on Leinmäentie 375, Laitila.

Barokkimusiikkia Naantalin kirkossa

Sabine Kaipainen-Ineichen ja Tuomas Kaipainen esittävät torstaina saksalaista barokkimusiikkia.

Naantalin seurakunnan kesäkonserttisarja jatkuu ensi torstaina Naantalin kirkossa saksalaisen barokkimusiikin konsertilla. Täyteläisen äänimaailman luovat mezzosopraano Sabine Kaipainen-Ineichen, barokkioboeta ja nokkahuilua soittava Tuomas Kaipainen sekä urkuri Irina Lampén.

Konsertissa soitetaan osia Johann Kuhnaun Magnificatista eli Neitsyt Marian ylistysvirrestä sekä Johann Nikolaus Hanffin ja Georg Philipp Telemannin kantaatteja sopraanolle, uruille ja nokkahuilulle tai barokkioboelle.

Sabine Kaipainen-Ineichen on opiskellut nokkahuilunsoittoa Wienissä ja laulunopettajaksi Sveitsissä. Lisäksi hän on opiskellut jo pitkään barokin elekieltä Pariisissa ja Lontoossa.

Tuomas Kaipainen on opiskellut Wienissä nokkahuilunsoiton lisäksi myös barokkioboeta ja -fagottia. Hän on soittanut yhtyeissä kuten Les Menestrelsis ja Musica Antiqua Wien.

Suomalais-sveitsiläinen muusikkopariskunta on konsertoinut paljon muun muassa Salzburgin, Helsingin ja Naantalin musiikkijuhlilla ja tehnyt lukuisia levytyksiä. Molemmat opettavat mestarikursseilla niin kotimaassaan Sveitsissä kuin ulkomaillakin. He ovat perustaneet Thuniin barokkifestivaalin sekä Thunin vanhan musiikin ystävien konserttisarjan.

Irina Lampén on opiskellut musiikkia Petroskoissa Venäjällä sekä Sibelius-Akatemiassa. Suoritettuaan urkujensoiton A-tutkinnon professori Olli Porthanin johdolla hänet valittiin vuonna 2001 Kotkan seurakunnan A-kanttorin virkaan. Hän konsertoi säännöllisesti eri puolilla Suomea ja Eurooppaa.

Kello 19 alkavaan konserttiin on vapaa pääsy.

Maahanmuutosta puhetta Naantalin Unikeonpäivillä

Naantalin Unikeonpäivillä tämän viikon lauantaina herätellään jälleen keskustelua ajankohtaisista aiheista Itsenäisyydenpuiston Politiikkatorilla. Keskustelijoina ovat muun muassa kansanedustaja Jussi Halla-Aho (ps.), europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson

– Odotan ehkä eniten Halla-Ahon ja Anderssonin kohtaamista maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa. EU-keskustelussa on paikalla neljä istuvaa europarlamentaarikkoa, joten myös siitä on tulossa kiinnostava sessio näin eurovaalien lähestyessä, tilaisuuden järjestelyistä vastaava kokoomuksen Naantalin kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Ville Vuorio.

Politiikkatori alkaa Itsenäisyydenpuistossa kello 10 EU-keskustelulla, johon osallistuvat muun muassa europarlamentaarikot Sari Essayah (kd.), Hannu Takkula (kesk.), Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari.

Kello 11 keskustellaan maahanmuutosta ja muukalaisista. Oman kantansa asiaan sanovat tällöin muun muassa Li Andersson, Jussi Halla-Aho, Arto Satonen (kok.) ja Annika Saarikko (kesk.).

Kuntarakenteesta keskustelevat kello 12 alkaen muun muassa kansanedustajat Janne Sankelo (kok.), Jyrki Yrttiaho (Vasenryhmä), Ilkka Kantola (sd.) ja Esko Kiviranta (kesk.).

Päivän päättää kello 13 alkava naantalilaisten päättäjien kyselytunti, jolloin yleisöllä on mahdollisuus kysyä naantalilaisilta valtuustoryhmien puheenjohtajilta mieltä askarruttavia asioita. Keskustelut juontaa Lassi Lähteenmäki.

Politiikkatorin järjestelyihin osallistuvat kaikki naantalilaiset puoluejärjestöt.

Boat Race U:gissa viikonloppuna

Uudenkaupungin Purjehdusseura järjestää 20. ja 21.7. Boat Race Uusikaupunki -nopeuskilpailun moottoriveneille.

Venekuntien kilpailu alkaa la 20.7. klo 14 Isokarin eteläpuolelta ja 21.7. klo 12 kalasataman edestä. Kilpailu kestää molempina päivinä noin kaksi tuntia.

Boat Race Uusikaupunki on offshore-veneiden nopeuskilpailu ja se toteutetaan meriteiden sääntöjä noudattaen. Kilpailu on EM-kilpailu luokassa Off 3C ja SM-osakilpailu muissa luokissa.

Lähtölinja on lauantaina Isonkarin eteläpuolella, josta ajetaan avomerelle kaartaen Isonkarin länsipuolelle pohjoiseen päin. Ensimmäinen kääntöpiste on Isonkarin pohjoispuolella sijaitsevan Alfredin matalan pohjoispuolella. Siitä matka jatkuu itään Kokkarien pohjoispuolelta kääntäen kohti Kivikaria ja sen jälkeen Kirstankari-Isokari väylälle. Matka jatkuu väylää pitkin kohti Isoakaria, josta alkaa uusi kierros.

Sunnuntaina lähtöpaikka on satama-altaassa, josta ajetaan Yaran penkan vierestä Haiduksen pohjoispuolelta ulkomerelle ja sieltä Kirstan suntin kautta takaisin satama-altaaseen, josta alkaa uusi kierros.

Kierroksia ajetaan molempina päivinä maksimissaan viisi ja maalilinja on samassa paikassa kuin lähtö. Tuuliolosuhteiden ollessa voimakkaita voidaan ajaa ns. myrskyreitti, joka kulkee sisäsaaristossa ulottumatta ulkomerelle tai kilpailureitit voidaan ajaa toisinpäin: lauantain reitti sunnuntaina ja sunnuntain reitti lauantaina.

Yleisö voi seurata kilpailuja suoraan veneestä Vilissalon ja Nuhjan saarten väliseltä vesialueelta, sekä sataman laiturin ja Pietarinkarin välisen linjan pohjoispuolelta. Näillä katsomoalueilla partioi kilpailun järjestäjien turvaveneitä opastamassa katsojaveneitä. Lauantain reittiä voi seurata Kirsta-Isokari -väylän varrelta.

Kilpailuja seuraavan yleisön ja kilpailuun osallistuvien kannalta on ensiarvoisen tärkeää noudattaa turvavenemiehistöjen ja viranomaisten antamia ohjeita ja merkkejä.

Kilpailua voi sunnuntaina seurata maista Suukarin niemen kärjessä tai Hepokarin satamasta, jonne nyt on erikoisjärjestelyjen ansiosta yleisöllä vapaa pääsy. Uiminen katsoja-alueilta käsin on ehdottomasti kielletty.

Karjuralli järjestetään Karjurockin yhteydessä

Uudenkaupungin Moottoripyöräkerho järjestää toista kertaa Karjurockin yhteydessä Karjuralli-kokoontumisajon motoristeille.

– Tässä yhdistyy kahden tapahtuman hienot piirteet. Mukaan on jo tähän mennessä ilmoittautunut motoristeja eri puolilta Suomea. Ilmoittautumisia on tullut esimerkiksi Kaskisista, Helsingistä ja Tampereelta, kertoo rallipäällikkö Krister Minkkinen.

Karjurallia varten on varsinaisen Karjurock-alueen ja päälavan välittömään läheisyyteen varattu oma valvottu alue, jonne pääsevät vain Karjurallin lipun lunastaneet motoristit. Alueelle pääsee myös päivälipun kanssa. Alue on hienoa maalaismaisemaa ja loistava paikka tutustua uusiin ihmisiin.

Karjurallin osanottajille on varattu käyttöön myös rantasauna sekä järjestetty omaa ohjelmaa, kuten karaoke ja erilaisia kilpailuja. Tapahtumassa palkitaan Karjuin pyörä -kilpailun voittaja, Karjuimmat kilometrit eli pisimmältä saapunut osanottaja ja Karjuimmat piikkikuskikilometrit.

– Iso kiitos tapahtuman mahdollistamisesta kuuluu Robert Sainiolle ja koko Karjurockin organisaatiolle sekä lisäksi myös Uudenkaupungin kaupungille, lähiseudun yrittäjille, moottoripyöräliikkeille sekä kerhon omalle Karjuralli-tiimille, Minkkinen painottaa.

Verenluovutus U:gissa

Uudenkaupungin työväentalolla osoitteessa Ylinenkatu 12 voi luovuttaa verta ensi tiistaina kello 13–18.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu muistuttaa, että verta tarvitaan kesälläkin, vaikka leikkauksia tehdään vähemmän. Verihiutaleet säilyvät käyttökelpoisina vain viisi päivää. Verihiutaleita tarvitsevat esimerkiksi syöpä- ja leikkauspotilaat sekä onnettomuuksissa loukkaantuneet.

Kirjallisuusviikko alkaa keskiviikkona

Kustavin Volter Kilpi -kirjallisuusviikkoa vietetään ensi keskiviikosta sunnuntaihin. 15-vuotiaassa tapahtumassa juhlitaan tänä vuonna myös 80-vuotiasta Alastalon salissa -romaania, jonka Volter Kilpi ilmoitti kirjoittaneensa "tuleville suomalaisille lukijapolville".

Yleisöluennoilla ovat esillä historiallinen romaani, nykykirjallisuus ja scifi. Avajaisesitelmän saapuu pitämään FT Panu Rajala otsikolla Aika – ei semmoista ole. Niin ikään avajaispäivänä kuullaan kirjailija Jörn Donnerin esitelmä Onko Volter Kilpi unohdettu?

Torstaina järjestettävä FL Kirsi Keravuoren luento Sadan vuoden aikamatka. E. F. Jahnssonin scifi-kertomus Ruskealan pappilasta puolestaan toimii johdantona illan teatteriensi-iltaan. Kyläilijät-teatteriryhmän esitys Matriarkaatti pohjautuu kustavilaisen Jahnssonin novelliin vuodelta 1883.

Nukkehallitus -työryhmän ja turkulaisen Tehdasteatterin yhteistyössä toteuttama nukketeatteriesitys Alastalon salissa – Eevastiina ja lokinpoika saa ensi-iltansa keskiviikkona. Salolaisen teatteriryhmä Quo Vadiksen näytelmän Pääsiäisen ihme ensi-ilta on lauantaina.

Kirjallisia konsertteja kuullaan taas. Tänä vuonna luvassa on Jouni Kaipaisen seitsemännen jousikvarteton Bathseba kantaesitys. Toiveuusintana kuullaan Volter Kilven ja hänen tulevan vaimonsa Hilja Vanhakartanon kirjeenvaihtoon perustuva konsertti Volter ja Hilja – ovat sanasi niin kuin valoa minulle. Kilven ja Vanhakartanon kirjeenvaihto julkaistiin kirjaksi hiljattain. Ennen konserttia kirjan toimittanut Kilpi-viikon taiteellinen johtaja Laura Kokko ja kustannustoimittaja Anna Laine keskustelevat kirjeenvaihdon toimittamisesta.

Leikkimielinen talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu Volter Kilpi -purjehdus palaa kirjallisuusviikon ohjelmaan juhlavuoden kunniaksi. Kilpailu järjestetään Laura Peterzéns Studiolla ja Parattulan rannassa keskiviikkona kello 15 alkaen. Avajaispäivänä järjestetään myös perinteiset Ohjelmalliset parkkipidot Restaurant Grillissä kello 20.

Lippuja kirjallisuusviikon tapahtumiin myydään Tuulentuvan lipunmyyntipisteessä 17.−20.7 kello 9−16.

Talkoot Lyökin Pookilla

Lyökin Pooki 2000-luvun alussa ennen kunnostusta.

Harri Suomalainen

Tulevana viikonloppuna 13.-14.7. järjestetään Lyökin pookilla siivoustalkoot. Työt aloitetaan noin kello 10, ja itse kukin voi työskennellä sopivaan tahtiin voimien ja innostuksen mukaan. Ruokailut järjestetään nyyttikestiperiaatteella, mutta yhdistys pyrkii hankkimaan paikalle kuitenkin juotavaa ja pientä purtavaa.

Paikalla on kumpanakin päivänä Ulkosaariyhdistyksen puheenjohtaja Sakari Lindström (0400-826 522).

– Tarkoitus oli ensin, että pookia nykyisin ympäröivän mullan tilalle levitettäisiin sepeliä, joka läpäisee veden, muttei anna kunnon kasvualustaa vahvajuurisille kasveille. Rahoitusta kaluston ja sepelin kuljetukseen ei kuitenkaan vielä saatu järjestymään, kertoo Lindström.

Näin ollen on nyt pakko tyytyä pelkkään mullan poistoon ja paikan siivoamiseen. Talkoovoimin on tarkoitus poistaa pudonneesta rappauksesta vuosisatojen saatossa syntynyt multa ja kerätä pois rakennustelineiden jäänteitä. Osa puutavarasta jäänee saarelle nuotiopuiksi.

Ulkosaariyhdistyksellä ei ole mahdollisuutta järjestää yhteiskuljetusta Pookinmaalle. Kulku pitää järjestää omilla veneillä, joilla rantautuminen edellyttää kohtuullista säätä.

– Talkooväen toivotaan ottavan omia työkaluja mukaan. Oma lapio, kottikärryt, rautakanki tai vaikkapa moottorisaha jouduttaisi hommaa suuresti. Lisäksi on syytä muistaa, että saari on nykyisin luonnonsuojelualuetta, jonne on maihinnousukielto voimassa alkukesän ajan, korostaa Sakari Lindström.

Lindströmin mukaan viime kesän remontista saadut kokemukset osoittivat saarella kävijöiden suhtautuvan ympäröivään luontoon erittäin vastuullisesti.

Retki Apassionata-hevostapahtumaan

Kustavin ja Taivassalon kunnat järjestävät yhteisen matkan Apassionata 2014 -hevosshow'ta katsomaan Helsinkiin ensi talvena 9.2. Kuljetus ajaa Kustavista Taivassalon kautta Helsinkiin, ja matkan varrelta voi nousta kyytiin.

Ilmoittautumiset ja hintatiedustelut ensi viikon perjantaihin 19.7. mennessä. Kustavi 02 842 6620 ja Taivassalo 044 387 3278 tai 050 387 3366.

Kilpi-viikolla vilkasta ennakkoon

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon viime perjantain ennakkotapahtuma keräsi Tuulentuvalle yli sata vierasta. Kirjallisuusyhdistyksen mukaan lippuja Kilpi-viikon tapahtumiin on myyty runsaasti jo ennakkoon.

Ennakkomyynti jatkuu ensi perjantaihin asti. Varauksen voi tehdä kirjallisuusviikon verkkosivuilla tai numerosta 044 952 1388. Paperiesitteessä mainittujen tapahtumien lisäksi 18.7. kello 16 on lisänäytös näyttelijä Esko Salmisen luentaesityksestä Härkäniemi tuumailee erinäisiä.

Herännäisjuhlat Kalannissa

Helinä Ääri

Kalannissa vietetään 12.–14.7. rukoilevaisten herännäisjuhlia. Teemalla "Jeesus matkakumppani" järjestettävät juhlat alkavat tervetuloseuroilla perjantaina kello 18 ja päättyvät sunnuntain lähetysseuroihin kello 13. Kaikki seurat ja muut tapahtumat pidetään Kalannin kirkossa.

– Juhlat on viimeksi järjestetty Kalannissa vuonna 1995. Tämänkertainen teema on kalantilaisen Efraim Jaakolan tekemästä virrestä, joka on sekä virsikirjassa että rukoilevaisten Armon lapset veisatkaa -kirjassa, kappalainen Esko Halivaara kertoo.

Halivaara arvioi, että juhlilla olisi enimmillään sunnuntaina reilut kolmesataa vierasta.

– Eläkeliiton väkeä on ohjaamassa liikennettä, ja autot saadaan varmasti kaikki parkkin tähän lähialueille. Mitään ihmeempiä erikoisjärjestelyjä ei ole.

Rukoilevaisuudella eli Länsi-Suomen herännäisyydellä on Halivaaran mukaan juuret Kalannin Santtiolla Maunun talossa eläneen piika Liisa Erkintyttären kokemuksissa.

– Liisan voimakkaasta uskonnollisesta kokemuksesta vuonna 1756 syntynyt herätys vaikutti täällä ja levisi muutamassa vuodessa ympäri Länsi-Suomea Euraan, Laitilaan ja Kokemäelle.

Herätys sai kirkollisissa piireissä aikaan myös vastustusta. Kalannin silloinen kirkkoherra vastusti liikettä, mutta seuraava 1700-luvulla palvellut kirkkoherra Johan Gottleben oli Halivaaran mukaan rukoilevaisuuden puolustaja. Tunnetuin liikkeeseen kuulunut oli Nousiaisten kirkkoherrana 1700-luvulla toiminut Abraham Achrenius, joka teki ensimmäisen rukoilevaisten laulukirjan.

Lauantaina juhlilla on seurojen lisäksi ohjelmassa virsitutkija Suvi-Päivi Kosken esitelmä orpokotivirsistä kello 15.30. Perjantai-iltana kahdeksalta on Tuomo Pulkkisen ja Hilkka-Liisa Vuoren rukouslaulukonsertti.

Sivut