Sivuston kokoversioon
  • Torstai 19.4.2018
  • Haetaan nimipäiviä

Miksi kannatan kaupunginjohtajan organisaatiouudistusta?

Uudenkaupungin tekeillä oleva organisaatio, jota käsitellään kaupunginvaltuustossa 16.4., ei ole asukkaiden kannalta hahmottumaton ja merkityksetön möhkäle. Kyse on palvelutuotannon järjestämisen kannalta arkipäiväisestä työvälineestä ja toimintaympäristöstä, josta koko virkamiesjohdon sujuvuus riippuu.

Useaan otteeseen kantaansa vaihtanut ja hallintosääntöön vedonnut keskusta-oikeisto on tehnyt organisaatiouudistuksesta politikoinnin välineen esittääkseen epäluottamuslauseen sekä kaupunginjohtajalle että poliittiselle enemmistölle. Poliittisella pelillä tai asioiden vääristelyllä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä.

Arvovallan tavoittelun sijaan organisaatiomuutoksessa on kyse jostain aivan muusta. Sillä uudistetaan uuden 1.6.2017 voimaan tulleen kuntalain hengessä kaupungin organisaatiota tarkoituksenmukaisemmaksi, toimivammaksi ja johtamiskulttuuriltaan paremmaksi. Sen onnistumisesta riippuu moni muu asia, kuten se ettei esimiestason johtamisongelmien takia menetetä osaavaa työvoimaa tai että keinotekoiset raja-aidat eivät ole esteenä kaupungin kokonaisvaltaiselle kehittämiselle.

On hieman kiusallista, että poliitikot haluavat sanoa virkamiespuolelle ja kaupunginjohtajalle, miten heidän pitäisi tehdä työnsä paremmin. Itse en voisi sanoa tietäväni kaupunginjohtajaa paremmin, millaista organisaatiota ja miten hänen tulisi johtaa. Vaikka valtuusto päättää asiasta korkeimpana elimenä, meidän tulee osata nähdä ja kunnioittaa kaupunginjohtajan perusteltua näkemystä.

Päättäjillä ei ole kokemusta kaupungin operatiivisesta, toimeenpanovallan piiriin kuuluvasta, johtamisesta. Me istumme strategisella puolella ja teemme linjaukset kaupungin suunnasta. Sitten virkamiesten vastuulle kuuluu suunnitella ja toteuttaa tehtyjä päätöksiä sekä valmistella uusia. Sekä strategista että operatiivista johtamista tarvitaan. Uudessakaupungissa vain tuntuu olevan sekaannusta eri rooleista.

Valitettavaa on myös se tapa, millä lautakuntia on kiihotettu raivon partaalle, vaikka on selvää että tämän kokoluokan asioista päättää valtuusto. Lautakuntia on siis haluttu lähinnä käyttää poliittisen pakan sekoittamiseen valtuuston suhteen. Itse kannatan ehdottomasti lautakuntien kuulemista, mitä tulee uusien toimialojen sisäisen järjestäytymisen kysymyksiin. Siitä ei vielä olla päättämässä.

Organisaatiouudistuksen taustalta löytyy kiistatta kivuliaita konflikteja ja johtamisongelmia, joihin on puututtava. On ainoastaan luonnollista ratkaista mahdollisimman moni ongelma kerralla virtaviivaistamalla organisaation johtoa.

Mikä sitten muuttuu uusien toimialojen myötä? Ensinnäkin uuden hyvinvoinnin toimialan myötä liikunnan ja kulttuurin sekä nuorisotoimen palveluihin voidaan panostaa entistä selkeämmin omana kokonaisuutena. Näiden toimintojen kehittämiseen ei aina ole löytynyt riittävästi resursseja tai erityisosaamista.

Kaupunkisuunnittelun jatkamiselle teknisen toimen alaisuudessa ei ole hyvää perustetta, koska maankäyttö, kaavoitus ja elinvoima sekä elinkeinotoimi kuuluvat yhteen, kuten on jo monissa muissa kaupungeissa. Pitkän tähtäimen näkökulman ja ammattitaidon kohdatessa voidaan tehdä kestävää tilasuunnittelua, joka vaatii oman alan osaamista palvellen myös elinkeinoelämän tarpeita.

Henkilöstöjohtaminen on uudessa mallissa edelleen erillään, mikä on tarpeellista jotta sen riippumattomuus ja toimivalta ei kärsi. Näin vältetään myös mahdolliset ristiriitatilanteet.

Kustannusvaikutuksia ei tehtävällä uudistuksella ole eikä lisämäärärahoja tarvita. Hyvinvointipäällikön määrärahaan on budjetissa varauduttu. Vain budjetin rakenne muuttuu, koska rahankäyttö tulee seuraamaan uusien alojen jakoa. Kouluhankkeelle niin tärkeän pedagogisen erityisasiantuntijan rahoitus tulee sivistys- ja hyvinvointikeskuksen projektin määrärahoista.

Organisaatiouudistuksessa on kyse rakenteista, henkilöistä, toimintaympäristöistä ja johtamiskulttuurista, sekä ennen kaikkea siitä miten näiden muodostama kokonaisuus saadaan sovitettua yhteen. Nyt ratkaistaan toimialojen syntyminen. Toimialojen johtajien valitsemisen jälkeen, voidaan niiden sisäistä järjestäytymistä tukea lautakuntien ja työntekijöiden kuulemisella. Organisaatiomuutoksen jälkeen tekeillä oleva hallintosääntöuudistus voidaan sekin viedä maaliin asti, kun toimialat on ensin luotu.

Sami Laaksonen
U:gin valtuutettu (vas.) ja kaupunginhallituksen jäsen